sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Ajatuksia, 40

"Joskus kun aamulla herää ei sitä ymmärrä, että on ihan jossain muualla mistä on lähtenyt koska tämä paikka tuntuu ihan kodilta." 
Koska sen voi viimeistään ymmärtää, että on ihan jossain muualla kuin Suomessa? Oon yrittäny ajatella, että missä kohtaa kunnolla tulee semmoinen hetki, että tajuaa olevansa kaukana kotoa. Ensimmäisellä viikolla multa heti kysyttiin onko mulla koti-ikävä. Ei. Juurihan tänne tultiin! Joskus on tullut sellaisia hetkiä kun katselee kuvia tai kuuntelee musiikkia, että ei hitsit mun on ikävä mun perhettä ja kavereita ja sen seurauksena kyyneileitä on vierähtänyt. Kaveri kysyi pian sen jälkeen kun koulut oli alkanu, että onko sulla koti-ikävä? Kaipaatko sun perhettä? Vastasin, että kun alkaa ajattelemaan kotia ei ole mitään yhtä ajatuksen kohdetta koska tämä paikka on myös mun koti. Hieman ihmetytti aluksi kuinka nopeesti tää paikka alkoi tuntua kuin kodilta... Oonhan mä kumminkin elänyt mun koko elämän ihan jossain muualla ja yhtäkkiä tömähdän jonnekkin aivan vieraaseen taloon ihmisten keskelle jotka eivät edes puhu suomea. 


Aluksi käytin aikalailla englantia kommunikointiin, koska olin tosi epävarma mun ranskan suhteen... Pelkäsin käyttää kieltä koska ajattelin, että ihmiset vain naurais ja ajattelis että mitä mä ny yritän sönköttää, mutta en edes huomannut missä vaiheessa kieli vaihtui englannista ranskaan? Eikä ihmiset naura. Isä sanoi että on tärkeätä, että käytän kieltä ja yritän puhua ja kuunnella koska sen myötä pääsen mukaan keskusteluihin. Joskus tuntuu niin turhauttavalta istua koulussa tunnilla koska ei saa kokonaisuutta napattua millään vaikka sanoja sieltä täältä ymmärtääkin.
  "Oot ollut siellä vasta vähän yli kuukauden, ethän sä voikaan ymmärtää. Älä vaadi liikaa itseltäs." -isi
Kielen oppiminen on tyhmä prosessi, varsinkin kun haluaisi vaan suoraan osata puhua sitä kieltä eikä alkaa opiskelemaan sitä. Tämä on silti kyllä paras vaihtoehto oppia kieli ja oon ylpeä itsestäni, että lähdin tähän koko projektiin mukaan. Millaista mun elämä olisi ilman tätä? En halua edes tuhlata aikaa ajattelemaan sitä, tää on parasta just nyt.

3 kommenttia: